Vuosilomalain muutos astuu voimaan 1.4.2019 alkaen. Mikä muuttuu?

Vuosilomalain muutokset koskien ns. lisävapaapäiviä astuvat voimaan 1.4.2019. Muutoksia sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittaviin vuosilomiin. Alla on koottuna yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä lakimuutokseen liittyen.

Mikä muuttuu?

Suurimman osan osalta mikään ei muutu. Muutos koskee sellaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet pitkäaikaisesti poissa töistä työkyvyttömyyden aikana siten, etteivät ole lomanmääräytymisvuoden aikana ansainneet vähintään 24 lomapäivää vuosilomalain tai työehtosopimuksen nojalla. Tällaisella työntekijällä on jatkossa oikeus ns. lisävapaapäiviin, joiden ajalta työntekijälle maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus.

Millainen poissaolo oikeuttaa lisävapaapäiviin?

Lisävapaapäiviin oikeuttavan poissaolon tulee johtua sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Muut poissaolot, kuten perhevapaat tai opintovapaa eivät oikeuta lisävapaapäiviin. Sairaus tai tapaturma ei saa olla itse tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettu. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee olla lääkärin määräämää ja ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai sen säilyttämiseksi annettavaa.

Lomanmääräytymisvuosi jäi vajaaksi työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä johtuen. Miten se vaikuttaa lisävapaapäiväoikeuteen?

Vajaa lomanmääräytymisvuosi ei sellaisenaan oikeuta lisävapaapäiviin, vaan oikeus lisävapaapäiviin edellyttää pitkäaikaista sairauspoissaoloa. Lisävapaapäiväoikeuden suuruus määritellään suhteellisesti, kun lomanmääräytymisvuosi jää vajaaksi. Jos työsuhde päättyy vaikkapa puolessa välissä lomanmääräytymisvuotta, syntyy työntekijälle oikeus lisävapaapäiviin, jos hän ei ole ansainnut vähintään 12 päivää vuosilomaa pitkäaikaisesta sairauspoissaolosta johtuen.

Jatkuuko oikeus lisävapaapäiviin vuodesta toiseen kestävän sairauspoissaolon aikana?.

Ei jatku. Oikeus lisävapaapäiviin katkeaa, kun poissaolo on jatkunut 12 kuukautta yhdenjaksoisena. Yhdenjaksoisuuden katkaisee poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työpäivä tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Osa-aikaisella sairauspäivärahalla työskentely ei kuitenkaan katkaise yhdenjaksoisuutta. Työhön paluun tulee olla tosiasiallista, jotta yhdenjaksoisuus katkeaa. Näin ollen esim. vuosiloma tai vanhempainvapaa sairauspoissaolojaksojen välissä ei katkaise yhdenjaksoisuutta.

Onko työntekijällä oikeus siirtää lisävapaapäiviä, jos hän sairastuu lisävapaapäivävapaan aikana?

Kyllä on. Vuosilomien siirto-oikeutta vastaavaa oikeutta siirtää vapaat pidettäväksi myöhempänä ajankohtana sovelletaan myös lisävapaapäiviin.

Jos sinulla on kysyttävää lisävapaapäivistä, niiden vaikutuksesta moninaisiin tulkintatilanteisiin, vuosilomalain muutoksesta tai muista työoikeudellisista asioista, ole rohkeasti yhteydessä!!