Kevytyrittäjyys - työsuhteessa vai yrittäjänä?
Kevytyrittäjyydestä on tullut lyhyessä ajassa osa suomalaista työelämää. Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan tyypillisesti sitä, että yksityishenkilönä toimiva yrittäjä laskuttaa palvelustaan jonkin laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta. Markkinoilla on tarjolla myös kevytyrittäjyytenä markkinoituja palveluita, joissa yrittäjällä on oma y-tunnus laskutuksen hoituessa laskutuspalvelun kautta.
Kevytyrittäjää ei ole määritelty laissa. Laissa ei siten ole säädetty kevytyrittäjyyden tunnusmerkistöä tai määritelmää, vaan laki tuntee lähinnä työsuhteessa tehtävän työn sekä yrittämisen tunnusmerkistön. Kun kevytyrittäjänä toimivan henkilön juridista asemaan arvioidaan suhteessa toimeksiantajaan, on osapuolten, erityisesti toimeksiantajan kannalta tärkeää huolehtia siitä, että yrittäjyyden tunnusmerkistö täyttyy.
Työsuhteen tunnusmerkistö on pakottavaa lainsäädäntöä, eivätkä toimeksiantosuhteen osapuolet voi sopia siitä tai sen soveltamisesta toisin. Työsopimuslain mukaan työsuhteesta on kysymys silloin, kun työntekijä henkilökohtaisesti sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun, tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
Kysymys siitä, tulkitaanko kevytyrittäjän ja hänen asiakkaansa välinen toimeksiantosuhde työsuhteeksi vai toimeksiantosuhteeksi, vaatii hyvin tapauskohtaista harkintaa ja arviointia. Näin ollen on erityisen tärkeää varmistua jo toimeksiantosuhdetta solmiessa siitä, että lopputuloksena ei tule osapuolille odottamatonta, taloudellisesti huomattavaa yllätystä. Toimeksiantosopimus kannattaakin laatia huolellisesti työoikeuteen erikoistuneen asiantuntijan avulla.
Arvioitaessa sitä, onko kyseessä työsuhde vai toimeksiantosuhde, annetaan merkitystä paitsi osapuolten tarkoitukselle, myös esimerkiksi toimeksisaajan itsenäisyyteen, arvonlisäveronalaisuuteen sekä vastuunjakautumiseen lakisääteisten verojen ja eläkemaksujen osalta. Lisäksi merkitystä voidaan antaa esim. sille, kenen välineillä töitä tehdään, sitoutuuko toimeksisaaja toimittamaan palveluitaan ainoastaan toimeksiantajalle tai ainoastaan henkilökohtaisesti, vastikkeen määräytymisen perusteille tai kenen vastuulla on sovitun työn loppuunsaattaminen. Listaus ei ole tyhjentävä, ja merkitystä voidaankin antaa tapauskohtaisesti hyvin erilaisille seikoille. Eri seikkojen merkityksen painoarvo myös vaihtelee tapauskohtaisesti, joten kaikkiin tilanteisiin sellaisenaan soveltuvaa ohjeistusta ei voida tehdä.
Tyypillisesti työsuhteeseen viittaavat sellaiset toimeksiantosuhteet, joissa on sovittu esimerkiksi epämukavista työajoista maksettavista tuntikohtaisista korvauksista, korvauksesta sairausajalta tai loma-ajalta, toimeksiantajan vakuutusturvaan kuulumisesta sekä työn johtamisesta ja valvonnasta työsuhteen tunnusmerkistöön verrattavalla tavalla.
Olemassa olevaa työsuhdetta ei voida muuttaa toimeksiantosuhteeksi pelkästään sopimuksen nimeä muuttamalla tai uudella sopimuksella, vaan työnteon ehtojen ja olosuhteiden on muututtava olennaisesti työsuhteen muodollisen päättymisen jälkeen siten, että toimeksiantosuhteen tosiasialliset tunnusmerkit täyttyvät. Vastaavasti työnantajan palveluksessa voi joskus olla samaa tehtävää suorittamassa sekä työsuhteisia että toimeksiantosuhteisia henkilöitä. Tällöinkin on olennaista huolehtia siitä, että toimeksiantosuhteessa toimivien työnteon ehdot ja olosuhteet poikkeavat olennaisesti vastaavaa työtä työntekijöinä tekevien ehdoista ja olosuhteista. Tällaisia erottavia tekijöitä voi olla muun muassa riskinjakoon, sopimussuhteen henkilökohtaisuuteen tai työn johtoon ja valvontaan liittyvät seikat.
Säästö väärässä paikassa voi johtaa hyvin mittaviin taloudellisiin seuraamuksiin jopa vuosienkin päästä. Ole siis kaukaa viisas, ja pyri minimoimaan riskisi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Autan mielelläni niin tämänkaltaisissa kuin muissakin työ- ja yritysoikeudellisissa kysymyksissä.